Kesäkuun lopussa eli noin viikko juhannuksen jälkeen oli kesän ensimmäinen sinibakteerien (eli "sinilevien") esiintymä huipussaan. Ainakin Pienen Neulalahden pohjukassa noin 1 millimetrin läpimittaisia hiutaleita keijui vedessä niin paljon, että muutamana päivänä ei oikein tehnyt mieli uimaankaan. Mikroskoopilla katsottuna hiutaleet koostuivat sadoista solujonoista, joissa oli myös sinibakteerin tyypillisiä heterokystiksi kutsuttuja soluja. (Wikipedian kuvasta sellaista solujonoa yksittäisenä voi katsoa.) Oli soluryhmissä myös viherlevää, mutta pääosin sinibakteereja.
Erityiseen hälytykseen ei kuitenkaan ole syytä. Joka kesä niitä esiintyy samoihin aikoihin, kun uimavesi on lämminnyt. Tätä kirjoitettaessa (noin viikkoa myöhemmin) bakteerit ovat samalta paikalta jokseenkin kokonaan hävinneet. En varmuudella tiedä, painuvatko ne pohjaan, loppuuko niiltä joku ravinne, vai viekö tuulenvire ja vedenvirtailu ne ulommas. Kokemuksen perusteella on odotettavissa, että niitä kesän mittaan ehkä pari kertaakin vielä runsaammin esiintyy.
Luulen, että sinibakteerit runsastuvat helpoimmin juuri suojaisissa lahdelmissa, joissa vedenvirtailu tyyninä päivinä on vähäistä. Lahden perukassa vesi on myös hiukan lämpimämpää ja ravinteikkaampaa, kun puiden karike ja puron tuoma liete sitä edistävät.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti