Sammalpuikkoa
Neulaniemessä
Heinäkuun alkupuolella huomasin
Neulaniemessä rantasaunan pihakivien sammalilla outoja lumivalkoisia
pieniä puikkoja. Tietoverkkoa tutkimalla löytyi että kummajainen
on sammalella loisiva sieni, jolle on annettu nimi sammalpuikko
(Eocronartium muscicola).
Sieni kuuluu kantasieniin (on kaukaista
sukua esimerkiksi ruostesienille). Sammalpuikko kasvaa ensin sammalen
(tässä tapauksessa metsäkamppisammalen, Anionia uncinata)
varsilla ja lehdillä, mutta itiöemät (noin 1 cm pituiset valkoiset
puikot) muodostuvat sitten sammalen itiöpesäkkeiden paikalle!
Sammalen pitkävartinen itiöpesäke
(diploidinen vaihe eli sporofyytti) yrittää lähteä kehittymään,
mutta sieniloinen osaakin tehdä omat puikkonsa itiöpesäkkeen
paikalle. Sammal yrittää lähettää ravinteita oman itiöpesäkkeen
kasvuun, mutta toinen veijari osaa ottaa resurssit oman puikkonsa
kasvuun. Puikko on yksinkertainen itiöemä, jossa kantaitiöt
muodostuvat.
Puikosta sitten kantaitiöt leviävät
tartuttamaan uusia sammalia. Kantaitiöistä kasvaa rihmastoa, joka
elää sammalen vihreän verson (gametofyytin) pinnalla ja imee siitä
tarvitsemansa ravinteet. Eli sienitartunta on piilevänä jo ennen
kuin valkoiset puikot tulevat näkyviin.
Vanhemmat luonnonystävät ja biologit
eivät sammalpuikosta ole kuulleetkaan. Eli sieni on vasta viime
vuosikymmeninä meillekin levinnyt ja opittu tuntemaan.
Tekee mieli arvata, että sateinen
keskikesä edisti loissienen kasvua. Puikkoja muodostui niin paljon,
että ne oli helppo huomata. Elokuun lopulla valkoiset puikot
näyttivät jo kutistuneilta ja kuivilta. Julkaistujen tutkimusten
mukaan mitään talvehtimis- tai lepovaiheita ei olekaan. Kantaitiöt
leviävät heti samana kesänä tartuttamaan uusia sammalia.
Luultavasti sammalpuikon seuraava yleistyminen sattuu taasen lämpimän
ja kostean jakson aikana. Eli jäädään odottamaan tulevia kesiä,
että saadaan nähdä!
